Eli, kuten otsikko kertoo, tässä postauksessa listaan mielestäni henkisesti rankimmat asiat
1. Haukkuminen
2. Hyväksynnän puute
3. menetetty rakkaus
4. Perheessä fyysinen väkivalta
5. Vääristynyt minä kuva
Perustelut:
1. Riippuu pitkälle siitä kuka haukkuu, millä tavalla ja kuinka usein. Jos joku koulukaveri sanooo kerra vuodessa, että ole ruma, siitä saattaa tulla kovia paineita. JOs sitä taas hoetaan joka viikko, kovinkin itsetunto murtuu. Se alkaa vaikuttaa ja aiheuttaa syviä, vaikeita haavoja jo lyhyessä ajassa. Itse jo monen vuoden ajan olen kuunnellut omalta äidiltäni kommenttia ulkonäöstäni, luonteestani ja niin edelleen. Nyt huomaan, että nämä asiat vaikuttavat nykyluonteeseeni. Aiat joita äiti on syöttänyt minulle jo usean vuoden ajan puskevat lävitse omasta persoonastani ja se aiheuttaa minussa ristiriidn. On outoa kun kaverit, sukulaiset, vanhemmat taikka edes itse ei tiedä kuka on! Ihan tosissani nyt sanon, että minä en enäää edes muista millainen oikeasti olen, koska niin monet haavat ja ristiriidat varjostavat todellista luonnettani.
2. Ihminen on luonnostaan sosiaalinen olento. Kyllä, minä väitän että jokainen tarvitsee ystäviä, ilman niitä jokainen kuihtuu hitaasti kasaan. Ja kun kokee että kukaan ei hyväksy, se vasta korventaakin sisuskaluja. Alkaa väkisinkin epäillä omaa itseään. Niin henkisiä asenteitaan, kuin myös omaa ulkonäköään. Yksinolo herättää sekalaisia tunteita ja pitkän ajan kuluessa voi vääristää rajusti omaa minäkuvaansa. Tloki on ihmisi jota nauttivat ajoittaisesta yksinolosta ja tarvitsevat sen oman rauhansa aina silloin tällöin (kuten minä), mutta eivät hekään kaikkea jaksa yksin.
3. Menetetty rakkaus... Se sattuu rajusti, varsinkin jos kärsii vielä kahdesta edellämainitusta kohdasta. Rakkaus merkitsee ihmiselle niin hyviä asioita kuin vastuuta. Turvaa, luotettavuuttta, lähesyyttä. Entpä jos nämä asiat menettää? Se sattuu, koska useat ihmiset kertovat rakkailleen asioita joita ei yleensä jokaiselle jaa. Se raastaa ja oksettaa, itselle ensimäisen kerran erotessani poikaystävästäni, tunin olevani myös uono ja likainen ihminen. Sitä ei ainoastaan murehdi omia tuskiaan, vaan myös sitä kuinka toiseen sattuu. Kärsiikö toinen yhtä paljon, miten hän voi? Monia tunteita jotka saattavat olla isossa ristiriidassa vihan ja kivun sekä suunnttoman surun kanssa. Tämän vuoksi, listasin menetetyn rakkauden satuttaviin asioihin.
4. Fyysisestä väkivallasta itseäni kohtaan minulla ei ole kokemusta, mutta tunnen ihmisiä joilla se on arkipäivää. Se satuttaa, saaa ihmisen varuilleen ja hyvin haavoittuvasti. Mitä olen erästä ystävätärtäni seurannut, hän kehitti itselleen kuin jonkinlaisen suojakuoren, kalvon, jonka kietoi ylleen aina tullessaan kouluun. Kalvo peitti haavat ja antoi kuvan aurinkoisesta, sekä hymyilevästä nuoresta naisesta. Kotiin päästessään hän veti kalvon pois ja asetti tilalle panssarin. koko tytön energia muuttui tuon nähdessä perheensä. Sen saattoi aistia ilmassa... Perheväkivalta tekee ihmisestä suojautuvan, helposti sulekutuvan ja ahdistuneen. Ainakin ne ihmiset joita minä olen tavannut. Toki jokainen ihminen reagoi asioihin oman laisella taavallaan.
5. Näiden kaiken tuloksena, tai ehkä jopa vain osan tuloksena, voi syntyä äärimäisen vääristynyt minäkuva. Alkaa tuntea itseään alempiarvoiseksi, eikä välttämättä hahmota omia oikeuksiaan. Saattaa epäillä vahvasti omia kykyjään ja jopa alistua helposti muiden tahtoon. Ihminen on tällöin haavoittuva ja herkkäå ulkomaailmn rasituksille. Tällainen minäkuvan vääristyminen on yleistä muumuasa mielyttämisenhaluisilla ihmisillä. Pettymyksen tuottaminen jollekulle saattaa olla kova pala, varsinkin jos sitä oikein korostetaan henkilölle itselleen. Vääristyneen minäökuvan omistava ihminen voi itse taas kokea suurta istiriidan tunnetta sisällään, yrittäessään etsiä itseään. Kun tälläainen ihminen yrittää hahmottaa omaa itseään ja poersoonaansa, siihen vaikuttavat pinatpuolisesti myös toisten syöttämä paska. Vääristyneen minäkuvan omistava ihminen joutuukin painiskeleemaan oman itsensä kanssa enemän kuin tavallisesti, varsinkin murros-iässä jolloin toinen oikein erikseen yrittää hahmottaa omaa itseään ja tulevaisuuttaan.
tähän loppuun haluan vielä sanoa että äsken luetelut asiat eivät olleet issään pahemmuus järjestyksessä, vaan pikemminkin luettelin vain itseni mielestä pahimpia henkisiä vahingon aiheuttajia :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti